Itä-Siperian burjaatit saivat oman Raamatun
Burjaatit saivat omakielisen Raamatun, kun 33 vuotta kestänyt suururakka vihdoin valmistui. Tilastojen mukaan se on 758. koko Raamatun käännös.
Burjatian tasavallan pääkaupunkiin Ulan-Udeen saapui näyttävä joukko kirkollisia, poliittisia akateemisia ja kulttuurivaikuttajia, kun 33 vuoden raamatunkäännösurakka valmistui syyskuun lopulla. Työ oli monen kirkkokunnan, Raamatunkäännösinstituutin ja Venäjän Raamattuseuran yhteinen hanke.
Wycliffe Raamatunkääntäjien tilaston mukaan se on 758. koko Raamatun käännös. Neljä viidestä maailman ihmisestä voi nykyisin lukea Raamattua omalla äidinkielellään. Järjestön mukaan vauhti on valtava, sillä keskimäärin reilun kolmen päivän välein valmistuu jokin Uuden testamentin tai koko Raamatun käännös.
Ulan-Udessa luterilaisessa seurakuntatyössä toimiva Anitta Lepomaa ryhtyi heti Raamatun käyttöönottojuhlan jälkeen valmistamaan tiiminsä kanssa uutta käännöstä hyödyntävää evankelioivaa aineistoa.
– Myös kaksikielinen lauluvihko voidaan nyt päivittää, Lepomaa toteaa kiitollisena Ulan-Udesta uuden käännöksen äärellä.
Ortodoksit mukana
Lähetysyhdistys Kylväjän lähetystyöntekijänä toimiva Anitta Lepomaa pitää hyvänä, että ortodoksikirkko oli aktiivisesti mukana koko prosessissa.
– Myös Ulan-Uden ja Burjatian metropoliitta Josif iloitsi uuden Raamatun valmistumisesta. Hän mainitsi, että käännöstyö kesti yhtä kauan kuin Herra Jeesus kulki maan päällä.
Tilaisuudessa lahjoitettiin useita Raamattuja Venäjän tiedeakatemialle, yliopistojen kirjastoille ja Burjatian tasavallan kunnankirjastoille. Käännös on kymmenes Venäjän alkuperäiskansojen kielelle käännetty Raamattu.
Protestanttiset seurakunnat viettivät yhteisen juhlan lisäksi oman tilaisuuden, jossa luterilaisen seurakunnan diakoni Andrei Urmajev selosti käännöstyön jo kaksisataa vuotta sitten otettuja ensiaskeleita.
Seurakunnan kanttorina työskentelevä Ludmila Nikiforova ihaili uunituoreen kirjan turkooseja kansia ja luki saman tien kaksi lukua.
– Sukuluetteloja tutkiessani minua ihmetytti, miten monin tavoin burjatian kielessä ilmaistaan jonkun henkilön poistuminen tästä maailmasta, Nikiforova kertoo.
Seurakuntalaiset opettelevat lukemaan Raamattua ääneen.
Oppikirjana kielentunneilla
Uusi käännös on aina myös kulttuuriteko, Lepomaa toteaa. Baikal-järven ympäristössä elävät burjaatit ovat mongolikansoihin kuuluva puolen miljoonan ihmisen alkuperäiskansa.
– Käännös kertoo burjaateille, ettei heitä ole unohdettu. Heidän kielensä ja kulttuurinsa ovat tärkeitä ja niiden säilyminen on kaikkien yhteinen tehtävä. Seurakunnassa aiomme nyt tutkia erityisesti Vanhaa testamenttia, kun se on vihdoin saatu burjatiaksi. Lepomaa käyttää uutta käännöstä oppikirjana myös viikoittaisilla burjatian kielen oppitunneilla, joilla hän toimii opettajana.
– Seurakuntalaiset voivat opetella lukemaan Raamattua ääneen ja aikanaan palvella tilaisuuksissa.Uuden testamentin valmistuttua vuonna 2010 raamatunlukijat alkoivat tehdä huomioita käännösratkaisujen toimivuudesta. Keskustelunaiheeksi nousi muun muassa sinuttelumuodon käyttö.
– Se tuntui särähtävän korvaan erityisesti niillä kielialueilla, joissa teitittely on yleistä jopa perheen sisällä. Jos kerran omia vanhempia teititellään, miten Taivaan Jumalaa voidaan kutsua sanalla, jolla kutsutaan vahtikoiraa tai pikkulasta, Lepomaa kuvailee keskustelua.
Saadun palautteen perusteella viimeisin käännös käyttää Jumalasta teitittelymuotoa.
Uhrirituaalin uusi tulkinta
Burjatian kieli on mongolikieli, jossa on paljon suomalaisille tuttuja piirteitä, kuten vokaaliharmonia ja postpositiot, Lepomaa kertoo. Mikään helppo kieli se ei ole, sillä lauseet voivat olla hyvin pitkiä ja koukeroisia.
– Toisaalta se on taipuisa ja erittäin rikas, Itä-Siperiassa pitkään asunut Lepomaa kehuu.
Burjaatit ovat olleet perinteisesti paimentolaisia ja karjanhoito on maaseudulla edelleen yleinen elinkeino. Siksi Vanhan testamentin maailma on burjaateille läheinen ja ymmärrettävä, Lepomaa kertoo.
– Lampaan uhraaminen on yhä käytössä oleva rituaali. Raamatun tehtävänä on kertoa, mitä Jumalan Karitsan uhraaminen merkitsee myös jokaiselle burjaatille.
Teksti: Danielle Miettinen
Pääkuva: Nykykielinen raamatunkäännös virkistää seurakuntaelämää. Mukana iloa jakamassa seurakuntalainen Igor Fadejev (vas.), diakoni Andrei Urmajev, seurakuntalainen Raisa Batujeva, kanttori Natalja Batajeva, seurakuntalainen Sojolma Erdynejeva ja kirkkoherra Aleksandr Dyshenov. Kuva: Anitta Lepomaa.
Uuden raamatunkäännöksen voi ladata tästä linkistä.
Kuuntele Kylväjä Podin jakso: Itä-Siperian työntekijän kuulumisia Burjatista.
