Jari Jolkkonen: ”Jokainen piispa on lähetyspiispa, vaikka se meinaa kiistelyn keskellä unohtua”
Kuopion piispa Jari Jolkkonen toivoo, että kaikki piispat kaitsevat seurakuntiaan virkansa alkuperäisessä hengessä kirkon lähetystehtävän toteuttamiseksi.
Jokaista piispaa voi kutsua lähetyspiispaksi, koska piispan keskeinen tehtävä on johtaa kirkon lähetystyötä, sanoo Kuopion piispa Jari Jolkkonen.
– Tämä on episkopokselle annettu alkuperäinen tehtävä. Sitä varten piispat valittiin ja vihittiin virkaan rukouksella ja kätten päälle panemisella. Lähetystyö on piispan työn ydintä, mutta välillä se kyllä meinaa unohtua täällä kotimaassa kaikenlaisen kiistelyn ja hallinnollisten haasteiden keskellä.
Kirkon lähetystyön toimikuntaa johtava Jolkkonen on hyvillään piispainkokouksen viime syksynä antamasta suosituksesta, jonka mukaan seurakuntien tulisi osoittaa kolme prosenttia budjettivaroistaan lähetystyöhön.
– Se oli selkeä nosto ja selkeä viesti, että haluamme tukea lähetystyötä.
– Kyse ei ole lakiin perustuvasta määräyksestä, jonka rikkomisesta voidaan rangaista, mutta suosituksiakin tulee noudattaa.
Jolkkonen toivoo, että kaikki piispat kaitsevat seurakuntiaan asiassa.
– Tähän ei päästä välttämättä ensi vuonna eikä seuraavanakaan, mutta toivotaan, että se toteutuu pitkässä juoksussa.
Lähetystyö on evankeliumin levittämistä
Kirkkojärjestyksen pykälässä 25 todetaan, että seurakunnan ja sen jäsenten tulee edistää lähetystyötä. Lähetystyö puolestaan määritellään sanomalla, että se on evankeliumin levittämistä niiden keskuuteen, jotka eivät ole kristittyjä.
Kuitenkin maailman arviolta 400 000 lähetystyöntekijästä vain kolme prosenttia toimii vähiten tavoitettujen kansanryhmien parissa.
Yksi prosentti käytetään vähiten evankelioitujen parissa tehtävään työhön.
Kristilliseen työhön käytetyistä varoista noin kuusi prosenttia käytetään lähetystyöhön, ja tästä määrästä vain noin yksi prosentti käytetään vähiten evankelioitujen parissa tehtävään työhön.
Suomen osalta lukuja voitaisiin Jolkkosen mukaan parantaa kannustamalla ja tukemalla lähetysjärjestöjä tekemään työtä tavoittamattomien kansojen joukossa.
– Asia on pitkälle lähetysjärjestöjen käsissä. Tässä kunniaa on annettava Kylväjälle, joka on tehnyt pitkään työtä esimerkiksi Jakutiassa, Mongoliassa ja Etu-Aasiassa. Näin pitää toimia. kirkkojärjestyksessä annetaan tehtävä kertoa evankeliumi niille, jotka eivät ole vielä sitä kuulleet. Ehkä siihen voisi nykyaikana lisätä ne, jotka eivät enää ole kuulleet evankeliumia tai jotka eivät enää ole kristittyjä.
Lisää lähetyssihteereitä ja akateemista tutkimusta
Lähetyssihteerien ja kansainvälisen työn sihteerien määrän väheneminen seurakunnissa huolestuttaa Jari Jolkkosta. Vuonna 2013 seurakunnissa oli vielä yli 300 lähetyssihteeriä. Vuonna 2023 luku oli enää 117.
– Meillä on pieniä ja pienentyviä seurakuntia, väki vähenee. Kaikilla ei ole taloudellisia edellytyksiä palkata täysiaikaista lähetyssihteeriä. Silti jokaisessa seurakunnassa lähetystyö on hoidettava ja järjestettävä, ja minun mielestäni se on järjestettävä virkavastuulla. Ei siis riitä, että se hoidetaan vapaaehtoisin voimin.
Missiologia on sivuraiteella.
Jolkkonen ottaa kysyttäessä kantaa myös lähetystyön akateemisen tutkimukseen.
– Missiologia on sivuraiteella.
Piispa toivoo, että asiasta voitaisiin keskustella yliopistojen kanssa. Aihe on kuitenkin herkkä.
– Yliopistot varjelevat autonomiaansa. Jos me rupeamme piispoina esittämään toivomuksia, ahdistutaan, että ettehän te voi meitä määrätä. Koetaan, että tutkimusta yritetään ohjata ulkoapäin. Tämä on vähän keskenkasvuistakin välillä, suoraan sanottuna.
Jolkkonen toivoo, että kirkkojenkin toivomuksia otettaisiin yliopistoissa huomioon ja niitä ajateltaisiin yhteistyökumppaneina.
– Meillä on hyödyllisiä tutkimustarpeita, jotka ovat yleisinhimillisesti järkeviä ja akateemisesti perusteltuja.
Ei liian oikealle eikä liian vasemmalle
Piispa kehuu kaikkia lähetysjärjestöjä siitä, että ne ovat omaksuneet kokonaisvaltaisen käsityksen lähetystyöstä. Hän sanoo, että Kokonaisvaltaiseen evankeliumiin ja kokonaisvaltaiseen lähetystyöhön kuuluu evankeliumin julistaminen, haavoittuvassa asemassa olevien auttaminen ja pyrkimys yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
– Että epäkohtia korjattaisiin ja reiluutta lisättäisiin. Tämä on hyvä asia.
Uskonnollinen polarisaatio on iso ja vakava asia, jossa piispa toivoo myös lähetysjärjestöjen kantavan vastuuta.
– Toivoisin, että lähetysjärjestöissä mietittäisiin, millä lailla voitaisiin olla menemättä sen enempää radikaalin vasemmiston kuin radikaalin oikeiston retoriikkaan ja ajattelumaailmaan. Etsittäisiin kolmatta tietä, joka on evankeliumin tie.
Kaikessa tulee toimia rohkeasti alkuperäisen ja puhtaan evankeliumin pohjalta.
Jolkkosen mukaan kaikessa tulee toimia rohkeasti alkuperäisen ja puhtaan evankeliumin pohjalta.
– Se perustuu sille Kristus-sanomalle, jonka voimme lukea Uudesta testamentista, eikä sille idealle, jonka me toivoisimme kristillisen uskon olevan. Se ei ole idea Kristuksesta, joka helposti irtaantuu juuriltaan.
Piispa rukoilee Kylväjälle kärsivällisyyttä
Aidon evankeliumin voi Jolkkosen mukaan löytää esimerkiksi Markuksen evankeliumin ensimmäisestä luvusta, jossa Jeesus kertoo Jumalan valtakunnan tulleen lähelle ja kehottaa kääntymään ja uskomaan evankeliumin.
– Siitä lähtee kasvu evankeliumin omaksumisessa, vastaanottamisessa ja siihen turvautumisessa. Ja se kantaa sitten hyvää hedelmää myös yhteiskunnallisesti.
Entä mitä piispa rukoilee Lähetysyhdistys Kylväjälle?
Rukoilen kärsivällisyyttä etsiä yhdessä yhteistä tietä.
– Rukoilen kärsivällisyyttä kuunnella sekä Kristusta että toinen toisiaan, pysyä yhdessä ja etsiä yhdessä yhteistä tietä. Rukoilen myös rohkeutta kohdata vastustusta ja vainoa ilman että mennään uhriutumismentaliteettiin.
– Ja tietysti rukoilen myös kärsivällisyyttä toimia meidän kirkon yhteisten pelisääntöjen pohjalta, sillä se on Kylväjänkin tulevaisuuden kannalta ihan ratkaiseva kysymys.
Teksti: Danielle Miettinen
Pääkuva: Piispa Jari Jolkkosella on terveisiä piispojen lisäksi muun muassa yliopistoille ja lähetysjärjestöille. Kuva Tuija Hyttinen.
Piispa Jari Jolkkosen haastattelu Kylväjän Lähetysvartissa Radio Deissä sunnuntaina 23.2. kello 15:35.
Ohjelma on kuunneltavissa myös Kylväjä Podista.
