Kun konservatiivit älysivät keskittyä Kolminaisuuteen, lähetysnäkemyksestä tuli koko luomakuntaa palveleva
Kylväjän kesäpäivät perjantaina aloittanut lähetysteologinen symposium pureutui Lausannen liikkeen lähetysajattelun muutoksiin professori Brian Stanleyn johdolla. Ajattelu on muuttunut kokonaisvaltaisemmaksi muun muassa keskittymällä Kolminaisuutena, professori Stanley arvioi.
Kylväjän Kesäpäivät perjantaina aloittanut missiologinen symposium tarjosi ravisuttavan analyysin muutoksesta, joka Lausannen liikkeen lähetyskäsityksessä on tapahtunut 50 vuoden aikana. Analyysin teki maailmankuulu lähetysteologian professori emeritus Brian Stanley, joka puhui etäyhteyksien välityksellä Britanniasta.
Sekä Lähetysyhdistys Kylväjä että Lausannen liike juhlivat tänä vuonna 50 vuoden ikää. Tämän vuoksi symposiumin järjestäjät, Lähetysyhdistys Kylväjä, Suomen Evankelinen Allianssi ja Suomen Lähetysneuvosto, halusivat symposiumin ohjelmaan katsauksen evankelisen lähetysliikkeen historiaan.
Vuonna 1974 evankelikaalikristityt julkaisivat Lausannen julistuksen vaihtoehtona Kirkkojen Maailmanneuvoston liian liberaaliksi koetulle lähetysnäkemykselle. Stanley vertasi tätä dokumenttia vuonna 2010 julkaistuun Kapkaupungin sitoumukseen. Erot ovat merkittäviä.
Billy Graham tavoitteli nuoria
Brian Stanleyn mukaan etelän kirkot ovat alusta asti vaikuttaneet Lausannen liikkeen teologiaan pitämällä esillä ihmisen kokonaisvaltaisuutta ja yhteyttä ympäristöönsä.
Lausannen liikkeen johtohahmon, evankelista Billy Grahamin tavoitteena oli saada ensimmäiseen Lausannen kongressiin osanottajajoukko, josta puolet tulisi muualta kuin länsimaista, puolet olisi alle 40 vuotiaita ja kolmannes maallikoita.
Tavoite ei toteutunut, mutta kuitenkin yli tuhat noin 2500 osallistujasta tuli muualta kuin länsimaista.
Julistuksen kirjoittamiseen osallistuneesta viisikosta vain yksi, perulainen baptisti J. Samuel Escobar, ei ollut länsimaalainen. Suurimman työn teki anglikaaniteologi John Stott, jonka teologia muuttui prosessin aikana etelän radikaalien evankelikaalien vaikutuksesta.
Stott oivalsi, että vain kokonaisvaltainen evankeliumi voi olla vaikuttava. Hän alkoi nähdä lähetystyön mallina Jeesuksen, joka tuli sekä palvelemaan että antamaan henkensä lunnaiksi syntien sovittamiseksi.
Tuomari lähettää parantamaan maailmaa
Monet ensimmäisen Lausannen kongressin rahoittaneista Pohjois-Amerikan konservatiiveista pelkäsivät, että puhe palvelusta oli liberaalia hapatusta. Julistuksen kirjoittajat onnistuivat kuitenkin vakuuttamaan heidät siitä, ettei kyse ollut palveluun keskittymisestä evankelioinnin kustannuksella, vaan kumpikin vahvistui toisesta, Brian Stanley selosti.
Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden korostaminen perustui Jumalaan kaiken luojana ja tuomarina. Tässä Stanley näkee keskeisen eron vapautuksen teologiaan, jossa mission sosiaalinen ulottuvuus kumpuaa Kristuksen pelastustyöstä.
Lausannen julistuksessa mainittiin myös, että ihmisten on sovitettava elämäntyylinsä sellaiseksi, että epäoikeudenmukaisuus maailmassa vähenee. Tämän motivaationa oli sekä kärsimyksen poistaminen että evankelioinnin edistäminen.
Jumalan valtakunta murtautuu esiin
Neljännesvuosisata myöhemmin kirjoitettu Kapkaupungin sitoumus toi mukaan muun muassa puheen Jumalan valtakunnasta.
– Jumalan valtakunta puuttui Lausannen julistuksesta kokonaan, mutta tässä dokumentissa se mainitaan seitsemän kertaa, Stanley totesi.
Tällä kertaa keskeinen kirjoittaja oli Stottin opetuslapsi, Vanhan testamentin tohtori Chris Wright, joka toi mukaan aiempaa akateemisemman teologisen sävyn.
Wrightille oli keskeistä Jeesuksen esikuvallisuus sekä julistajana, opettajana että Jumalan valtakunnassa eletyn elämän mallina.
– Julistaminen ja esikuvana eläminen kuuluvat yhteen, Stanley sanoi.
Karismaattisuutta ja hengellistä sodankäyntiä korostaneet John Wimberg ja Peter Wagner toivat mukaan Jeesuksen tekemät ihmeet ja hänen kauttaan saadun voiton pahan vallasta.
Keskeistä oli lisäksi rakkaus, mutta ei vain Jumalan rakkaus ihmiseen, vaan myös ihmisen rakkaus Jumalaan, Brian Stanley hahmotteli.
– Rakkaus Jumalan sanaan, Jumalan lähetykseen ja Jumalan luomiin ihmisiin, professori luetteli.
Kokonainen Raamattu ja kokonainen maailma
Muutosten taustalla Stanley näkee Kolminaisuuden vahvistuneen roolin. Jumalan missio on Isän, Pojan ja Pyhän Hengen työtä. Pyhä Henki johdattaa kaikkiin lähetyksen ulottuvuuksiin: totuuteen, opetuslapseuttamiseen, rauhanrakentamiseen, moraaliseen uudistumiseen, pahojen henkien voittamiseen, sairaiden parantamiseen, luomakunnan suojelemiseen ja vainoissa kestämiseen.
– Kristityt on kutsuttu osoittamaan hyvyyttä maailmassa.
Stanley painotti, että Raamatun kokonaisuuden motivoimaan lähetysajatteluun kuuluu myös rakenteellisen taloudellisen epäoikeudenmukaisuuden vastainen taistelu. Tämä kokonaisvaltainen evankeliumi on elettävä eikä vain julistettava. Tämä on Jumalan maailman rakastamista. Maailma ei ole vain Jumalan luoma, vaan se on Jumalan.
– Evankeliumi on hyvä sanoma koko yhteiskunnalle ja luomakunnalle, Stanley sanoi.
Lausannen liikkeen juhlavuoden kunniaksi Etelä-Korean Soulissa järjestetään syyskuussa neljäs Lausannen kongressi. Siellä jatketaan sen pohtimista, miten kirkon julistus ja elämä voisivat muodostaa ehyemmän kokonaisuuden.
Brian Stanley toivoo, että evankelikaalinen liike voisi kasvaa uuteen identiteettiin, jossa se näkee itsensä osana Kristuksen kirkon valtavaa moninaisuutta esimerkiksi katolisen ja ortodoksisen lähetyselämän rinnalla. Enää ei tarvitse ajatella niin, että jos et ole evankelikaali, et ole kunnon kristitty.
Kylväjän kesäpäivät järjestetään Jyväskylässä tapahtumakeskus Helmissä 8.6. Tapahtumaviikonloppu huipentuu juhlamessuun 9.6. Taulumäen kirkossa.
Seuraa Kylväjän kesäpäiviä verkossa lauantaina 8.6. klo 9.50–15.50 Kylväjän Youtube-kanavalta tai tapahtuman verkkosivulta.
Teksti: Danielle Miettinen
