Miten lähetystyön vaikuttavuutta mitataan?
Mikä on laatua lähetystyössä ja miten sitä voi arvioida? Kun arvot ja arvottaminen ovat oikeita, ei yhden kadonneen lampaan etsiminen ole turhaa, raottaa pian valmistuva vaikuttavuusraportti.
Lähetysyhdistys Kylväjä haluaa ulkopuolisen arvion vaikuttavuudestaan ja on palkannut tehtävään konsultin. Pitkään oli jo puhuttu, että Kylväjä tarvitsee perusteellisen arvion työnsä vaikuttavuudesta. Raportti 50 vuoden matkasta ei kuitenkaan synny hetkessä. Oli ryhdyttävä miettimään, kuka olisi sopiva tutkimaan asiaa ja kirjoittamaan tulokset mahdollisimman objektiivisesti.
Kylväjä löysi tehtävään kauppatieteiden ja valtiotieteiden maisteri Nina K. Hietakankaan. Hän oli ehtinyt syödä pihvejä pankkiirien kanssa, tehdä kymmenien miljoonien valuuttakauppoja ja toimia Sininauhaliitossa arviointipäällikkönä ennen kuin ryhtyi tekemään arviointi- ja strategiakonsultointeja perustamassaan Akron Consulting Oy:ssä. Viides herätysliike oli hänelle lapsuudesta ja nuoruudesta tuttu, mutta Kylväjän hän tunsi vain nimeltä.
Hietakangas ja Kylväjän lähetysjohtaja Jukka Kääriäinen ryhtyivät neuvottelemaan, ja selvityksen tueksi perustettiin ohjausryhmä. Siihen kutsuttiin Etiopiassa pitkään työskennellyt terveydenhoitaja-kätilö Hilkka Hares, kehitysyhteistyön erityisasiantuntija Eero Horstia, apulaislähetysjohtaja Hanna Lindberg, lähetysjohtaja emeritus ja Etu-Aasian asiantuntija Pekka Mäkipää sekä Kylväjän hallinnon ja Keski-Aasian asiantuntija Hans Rönnlund.
Hietakangas kysyi viisikolta, miksi mentiin sinne, minne mentiin. Missä onnistuttiin ja missä kompuroitiin.
Ennakointia sumussa
Seuraava kysymyspatteri lähti 28 avaintoimijalle. Hietakangas pyysi nyt myös kuvailemaan Kylväjää järjestönä, sen vahvuuksia ja sokeita pisteitä. Hän halusi kuulla lähetyskäskyn toteuttamisen tavoista, suhteista rahoittajiin ja kumppaneihin sekä tulosten juurtumisesta kohteisiin. Haastattelut tuottivat kymmeniä sivuja kirkkohistoriallisesti kiinnostavaa aineistoa.
Arvioinnin tarkoitus on tuottaa tietoa, jonka valossa näkee, mihin kannattaa panostaa ja mihin varautua. Hietakankaan suuri sana on ennakointi. Maailmassa on käynnissä valtavia globaaleja muutoksia. Yhteiskunnat ovat muuttuneet monimutkaisiksi ja varautuminen on entistä tärkeämpää. Syy-seuraussuhteet ovat vaikeasti ennakoitavissa.
– Yksi kipinä voi sytyttää suuren palon.
Hietakangas huomauttaa, että työn tulokset ja työn vaikuttavuus sekoitetaan usein keskenään. Vaikuttavuus syntyy tulosten ja vaikutusten ketjusta. Tulokset ovat näyttöjä siitä, että vaikuttavuutta kohti mennään.
– Vaikuttavuutta on vaikea mitata, koska vaikutusketjut ovat usein pitkiä. Loppupäässä ei voi enää tietää, kenen ansiota tai minkä seurausta vaikuttavuus on.
Haastattelut tuottivat kymmeniä sivuja kirkkohistoriallisesti kiinnostavaa aineistoa.
Kirkon ja valtion tukena
Arvioinnin tulosten on tarkoitus valmistua alkuvuodesta. Hietakangas suostuu kuitenkin paljastamaan päällimmäisiä löytöjään.
Kommunismin romahdettua Mongoliassa ei ollut käytännössä lainkaan kristittyjä, ja juuri tällaisiin paikkoihin Kylväjä haluaa mennä. Nyt siellä on kirkko, joka on kasvanut ottamaan itse vastuuta työstään. Kylväjän myötävaikutuksella on syntynyt myös kehitysyhteistyöjärjestö, jonka työtä Kylväjä tukee. Suomen ulkoministeriö osallistuu työn rahoittamiseen. Myös yhteiskunta on herännyt sosiaaliseen vastuuseen.
Muslimienemmistöisessä Bangladeshissa on hyvin vähän kristittyjä. Kylväjä aloitti siellä työn oraon-vähemmistön parissa muiden luterilaisten järjestöjen kanssa. Täälläkin syntyi kirkko, jota paikalliset johtavat. Nyt odotetaan ja rukoillaan, että kirkkoa vaivanneet kriisit ja nuutuneisuus vaihtuisivat jälleen iloksi ja paloksi.
Valtion kehityksen tukena
Kylväjän työn vaikutuksesta Bangladeshiin saatiin vammaisille koulu. Kyliin perustetuista klinikoista alkanut terveydenhuolto kasvoi sairaala- ja poliklinikkatyöksi, joka on luovutettu Bangladeshin valtiolle. Lainsäädäntöön on saatu vammaisten elämää parantavia muutoksia. Kylväjä on antanut kyläyhteisöille pienlainoja, joiden avulla on syntynyt elinkeinoja ja vaurautta köyhille alueille.
– Tämä kaikki osoittaa työn vaikuttavuutta. Suomen ulkoministeriö on kiittänyt Kylväjää työstä Bangladeshissa.
Kirkollisessa työssä Hietakangas nostaa esille lehtori Mailis Janatuisen tuottaman opetusmateriaalin.
– Se on todennäköisesti yksi vaikuttavuutta tuottavista tekijöistä.
Onko vaikuttavaa viedä maailmalle tunnustuksellista luterilaisuutta, vai olisiko ekumeenisempi identiteetti lähestyttävämpi?
– Niin. Tämä kysymys tulee arviointiraportissa ehkä näkyviin haasteena, Hietakangas toteaa.
Maailman suurimmassa luterilaisessa kirkossa, Etiopian Mekane Yesus -kirkossa, luterilaisuus on onnistunut asettumaan osaksi paikallisia kulttuureita. Aineistonsa äärellä Hietakangas ihaili lähetystyöntekijöiden valmiutta kärsiä vallankumouksen vaikeat ajat yhdessä paikallisten kanssa.
– Mekane Yesus -kirkon valtava kasvu on esimerkki vaikutusketjusta, jossa Kylväjän osuus on merkittävä, vaikka sitä ei voi tarkasti osoittaa.
Raamatun opettaminen ja työntekijöiden koulutus on pohjatyötä, joka tuottaa vaikuttavuutta. Tästä kannattaa pitää kiinni.
Mitaleita ja pitkää odotusta
Etiopiassa perustetaan parhaillaan satoja uusia seurakuntia. Mekane Yesus -kirkko tekee lähetystyötä Afrikan lisäksi myös Aasiassa. Hietakangas mainitsee myös raamattukoulun, pappisseminaarin ja sitkeästi ruohonjuuressa työtä tehneet suomalaiset. Hilkka Hares on saanut Florence Nightingale -mitalin ja lehtori Ritva Olkkola-Pääkkönen Aster Ganno -mitalin.
– Japani sen sijaan on kovaa maata. Eteenpäin mennään hitaasti, mutta mennään kuitenkin. Maaperän muokkaaminen kestää kauan, Hietakangas sanoo.
Keski-Aasiassa maa on paitsi kova myös vaarallinen. Siellä on kuitenkin salaisia kristittyjä. Lähetystyöntekijät ovat päässeet palvelemaan asiantuntemuksellaan Eurooppaan tulleita pakolaisia. Kylväjä on reagoinut mahdollisuuksiin nopeasti. Se on mukana kehittämässä diasporassa elävien koulutuskeskuksen työtä Kreikassa. Ihmisiä kastetaan ja seurakunnille koulutetaan kansallisia johtajia. Ehkä jotkut heistä palaavat synnyinmaihinsa ja alkavat kertoa evankeliumia.
Myös Etu-Aasiaan lähdettiin perustamaan seurakuntia. Kivinen tie johti kansallisen luterilaisen kirkon perustamiseen vuonna 2005.
Nina K. Hietakangas miettii, mikä kymmenien sivujen aineistosta nousee esiin kirkkaimpana.
– Kylvötyö. Raamatun opettaminen ja työntekijöiden koulutus on pohjatyötä, joka tuottaa vaikuttavuutta. Tästä kannattaa pitää kiinni.
Vaakoja hengen hedelmille
Erityisasiantuntija Eero Horstialla on kymmenien vuosien ammattitaito kehitysyhteistyön vaikuttavuuden arvioinnista ministeriöissä ja järjestöissä. Viimeiset kolme vuotta hän on työskennellyt Kylväjässä.
Määrälliseen ja laadulliseen arviointiin tarvitaan erilaiset työkalut, tämä on selvää. Mutta entä kun pitäisi mitata hengellistä kasvua ja hedelmää?
– On helppo laskea, kuinka monta jumalanpalvelusta on pidetty ja kuinka monta killinkiä keräsimme kolehtia. Mutta entä sitten, kun pitäisi arvioida seurakuntalaisten intoa seurata Jeesusta?
Kaikkea voidaan Horstian mukaan kuitenkin arvioida, kunhan siedetään epätarkkuutta ja epävarmuutta. Toiminnan kehittämisen kannalta laadullinen arviointi on myös monin verroin tärkeämpää kuin määrällinen. On parempi arvioida epätarkasti merkityksellistä asiaa kuin tarkasti toisarvoista asiaa.
Horstia muistuttaa, että määrällistä mittaamista ei voi jättää pois, koska sen avulla voi arvioida, millaisilla panoksilla laadullinen vaikutus saatiin synnytettyä.
Mittarissa lammasjahti
Laadullisessa arvioinnissa on usein tyydyttävä subjektiivisiin havaintoihin ja arviointeihin, mutta tätäkin prosessia voidaan parantaa. Havainnoitsijan on oltava mitattavan asian asiantuntija ja arviointeja on toistettava säännöllisesti, Horstia toteaa.
Hän luettelee pitkän listan tekijöitä, jotka on osattava ottaa huomioon.
– Paikallinen poliittinen, kulttuurinen, uskonnollinen ja etninen ympäristö. On myös tunnettava kohtuullisen syvällisesti ajattelumalleja ja tapoja toimia.
Hengellisissä yhteisöissä mennään joskus laadun kehittämistä karkuun sanomalla, että Jumalan valtakunnassa pieni on kaunista ja tavoitteet näkymättömiä.
– Ilman muuta on mahdollista arvioida myös hengellisiä tuloksia ja hengellisen työn vaikuttavuutta. Kun arvot ja arvottaminen ovat oikeita, ei yhden kadonneen lampaan etsiminen ole ollenkaan tyhjänpäiväistä eikä turhaa.
Artikkeli on julkaistu Kylväjän 50-vuotis juhlanumerossa 1/24.
Teksti: Danielle Miettinen
Kuva: IMB
Tilaa maksuton Kylväjä-lehti täältä!
