Raportti maailmanlähetyksen tilasta paljastaa ikäviä asioita resurssien käytöstä
Lausannen liike julkisti tiistaina 23. huhtikuuta tuoreen raportin maailmanlähetyksen tilasta. Raportti paljastaa kirkkojen lähetysresurssien vinoutuneen käytön, Lähetysyhdistys Kylväjän lähetysjohtaja Jukka Kääriäinen harmittelee.
– Tämä on suorastaan skandaali!
Kääriäisen huolena on saavuttamattomien kansanryhmien sivuuttaminen. Raportin mukaan maailmassa työskentelee 450 000 kulttuurirajan ylittänyttä lähetystyöntekijää. Heistä vain 15 000 toimii alueella, jossa ei ole kirkkoa tai jossa kristittyjä on erittäin vähän.
– Siis vain kolme prosenttia lähetystyöntekijöistä tekee työtä saavuttamattomien kansanryhmien parissa.
Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan Kääriäisen mukaan rukousta ja paneutumista Raamattuun.
– Vain hengellinen ravinto voi synnyttää näyn julistaa evankeliumia niille, jotka eivät ole sitä vielä kuulleet. Toivon, että tämä näky syttyisi kaikissa kirkoissa, seurakunnissa ja lähetystyötä tekevissä järjestöissä.
Aasiassa suurimmat tarpeet
Lausannen liikkeen raportti sisältää 150:n lähetystyön asiantuntijan ja 1500:n evankelikaalisen johtajan analyysin siitä, millaisessa maailmassa lähetystyötä tehdään tulevina vuosikymmeninä. Tähtäimessä on Jeesuksen lähetyskäskyn täyttäminen mahdollisimman hedelmällisesti ja mitään ryhmää sivuuttamatta.
Tiistaina etäyhteyksillä järjestetyssä raportin julkistamistilaisuudessa oli mukana 800 osallistujaa. Lausannen-liikkeen johtaja ja raportin toimituskunnan päällikkö Matthew Niermann nosti tutkimuksesta esiin monia Kääriäiselle tuttuja trendejä, mutta mukana oli uuttakin.
Tämäkin raportti osoitti, että Aasia on vuoteen 2050 saakka eniten lähetystyötä tarvitseva maanosa.
– Se on väestöltään suurin maanosa, siellä elää suuri määrä tavoittamattomia kansanryhmiä ja siellä on suurin tarve evankeliumille.
Toivon takaa-ajoa
Osuva oli Kääriäisen mielestä myös kuvaus siitä, miten sekularisoituva länsi on menettämässä toivon luopuessaan kristillisestä ihmiskuvasta ja kristinuskon suuresta kertomuksesta.
– Tilalle ei ole tarjottu mitään, mikä antaisi kestävän toivon. Tämä on johtanut myös luottamuksen rikkoutumiseen. Raportissa todetaan, että ihmisten luottamus moniin instituutioihin on rapautunut.
Kääriäinen luettelee luottamuspulan kohteita: poliitikot, kirkko, poliisi, kansainväliset sopimukset.
Kiinnostavana Kääriäinen piti myös analyysia keskiluokan kasvun merkityksestä lähetystyölle. Vuoteen 2050 mennessä keskituloiset ovat suurin tuloluokka. Siksi tämän ryhmän tavoittamisella on paljon merkitystä.
– Marginaaleihin keskittyminen jättää ison määrän maailman ihmisiä ulkopuolelle. Näkeekö lähetys keskiluokan tavoittamattomana ryhmänä? Köyhät tarvitsevat evankeliumia, mutta sitä tarvitsevat myös keskituloiset ja rikkaat.
Digi-identiteettejä
Omassa järjestössään Kääriäinen haluaisi paneutua pohtimaan digitaalisissa ympäristöissä rakentuvia identiteettejä. Esimerkiksi Instagramissa on yhteisöjä, joihin kuuluu nuoria eri puolilta maailmaa. Monet nuoret kokevat kuuluvansa tiiviimmin yhteen kansainvälisen digiyhteisön jäsenten kuin vaikkapa oman koulunsa nuorten kanssa.
– Osaammeko ajatella ihmisryhmien tavoittamista digitaalisessa maailmassa syntyvien ryhmien kautta? Ihmisiä voi kutsua digitaalisesti yhteen myös sieltä, missä on vaarallista olla julkisesti kristitty, Jukka Kääriäinen sanoo.
Teksti: Danielle Miettinen
Kuva: iStock/Kyonntra
