Saavutetut edut ja saavuttamattomat kansat – Jeesuksen esimerkki inspiroi luopumaan
Jos Jeesus ei olisi luopunut siitä, mikä hänelle kuuluu, olisimme jääneet oman onnemme nojaan. Ystävyys edellytti sitä, että hän tuli yhdeksi meistä. Näin Jumalan rakkaus saavutti meidät.
Me emme voi pelastaa ketään, mutta muuten kutsumme on sama kuin Jeesuksella: etäyhteyden sijaan mennä lähelle ja ystävystyä etenkin niiden kanssa, jotka eivät vielä tunne Jumalaa rakastavana Isänä. Ja tehdä se yhdessä sisartemme ja veljiemme kanssa globaalina perheenä.
Perustellusti sanotaan, että on lottovoitto syntyä Suomeen, sillä useiden tutkimusten valossa näin todella on: Olemme maailman vähiten haurain valtio (179. / 179.) ja eri tekijöitä yhdessä tarkastellen vähiten tarvitseva kansa maailmassa (1. / 177.). Meitä ei ole pakotettu muuttamaan pois toiselle alueelle tai muuhun maahan, toisin kuin jo yli 100 miljoonaa ihmistä. Meillä on kristilliselle perustalle rakennettu hyvinvointivaltio, ja vaikka maassamme on paljon pahoinvointia, olemme kiistatta yhä varsin etuoikeutettuja. Jopa moniin länsimaihin verrattuna asemamme on vakaa ja ennustettava, sillä alttiutemme luonnon ääri-ilmiöille on pieni ja valmiutemme kohdata niitä suuri. (168. / 192., esim. Kanada 25./192.) Meillä on paljon, mistä kiittää.
Kasvaminen vaurauden ja vakauden keskellä tuo mukanaan vaikeuskertoimia. Kurottautuessamme saavuttamattomien puoleen kuromme umpeen julistetun ja todeksi eletyn teologian kuilua: Jumala on hyvä ja todellisesti läsnä myös kurjuuden ja köyhyyden keskellä. Helppoa ei ollut Jeesuksellakaan. Hän tuli taivaasta alas kohtaamaan ihmisen kivun.
Kutsumuksemme viitoittama matka on meillekin pitkä, koska saavuttamattomat kansat löytyvät lähes poikkeuksetta tutkimustulosten toisesta päästä, hauraista valtioista, epävarmoista olosuhteista ja hyvinvointipalvelujen ulkopuolelta.
Sama pätee moniin työtovereihimme, jotka tulevat yhä useammin globaalista etelästä. Päästäksemme heitä lähelle meillä on paljon, mistä luopua.
Tehtävän toteutumisen lisäksi hyväosaisuutemme voi muodostua esteeksi ilolle ja yhteydelle. Meillä ei kuitenkaan ole syytä kokea häpeää tai ylpeyttä saamiemme siunausten vuoksi. Varallisuus ei ole Jumalalle ongelma, eikä sen tulisi olla sitä meille. Voimme rohkeasti tunnistaa tosiasiat ja tunnustaa, mistä olemme kaiken hyvän saaneet. Annamme sen virrata kauttamme alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti: ”Jumala olkoon meille armollinen ja siunatkoon meitä, hän kirkastakoon meille kasvonsa. Silloin koko maa oppii tuntemaan sinun tiesi, Jumala, ja kaikki kansat saavat tietää, että sinä autat.” (Ps. 67:2-3)
Kokemamme radikaali rakkaus laittaa meidät liikkeelle, ottamaan riskejä ja keskittymään toisiin. Radikaali rikkautemme mahdollistaa pitkäkestoisen läsnäolon, palvelun ja tuen. Luovumme yksin ja yhdessä saavutetuista eduista saadaksemme tilalle jotain parempaa: kasvavan kokemuksen siitä, että minä ja me yhdessä voimme olla osa kestävää ratkaisua yhä rikkinäisemmässä maailmassa.
Teksti: Taneli Skyttä
Kuva: Kylväjä
Tutustu tarkemmin:
Hauraiden valtioiden listaus
Risk and Vulnerability in 179 Countries: fragilestatesindex.org
Maailman maat tarvitsevuusjärjestyksessä
Approaching the Great Commission with wisdom, humility and understanding: stratus.earth
Pakolaistilastoja
Pois kotoaan pakotettujen ihmisten määrä maailmassa: unhcr.org/refugee-statistics
Luonnonilmiöistä nousevat riskit ja varautumisvalmius
WorldRiskReport 2022: reliefweb.int/report/world/worldriskreport-2022-focus-digitalization
